Siitä on nyt puolisen vuotta, kun ensimmäisen kerran pääsin sisälle Tehtaaseen. Ovesta sisään astuessani koin melkoisen wow-efektin: kaksikerroksinen aula avautui edessäni uljaan karuna ja ikkunoista sisään pyrkivä aurinko muodosti tilaan pölyisiä valokeiloja luoden juuri oikeanlaisen tunnelman ja lämmön. Kuinka kaunista ja inspiroivaa!
Eteenpäin kulkiessani jokainen tila näytti kuin osoittavan oitis käyttötarkoituksensa. Kaikki sopi täydellisesti suunnitelmaan. – Jota ei vielä ollut olemassakaan.
Kun talkoissa kärrää pölyn keskellä romua viidettä kottikärryllistä kädet kohmeessa, on ehkä vaikea ymmärtää, että joku jo näkee tässä kaikessa paljonkin järkeä. Toimivan, houkuttelevan ja erottuvan tilakokonaisuuden sekä palvelukonseptin, ns. ison kuvan. Tämänkin projektin kulisseissa on touhunnut alusta lähtien erinäinen joukko ihmisiä, jotka ovat tehneet vielä toistaiseksi suht näkymätöntä työtä. Suunnittelutyötä.
Heti Tehdassaariprojektin alkumetreillä tapasin yllättävien käänteiden kautta Lucin – helsinkiläisen arkkitehtikonkarin, jonka kanssa ystävystyin oitis. Miten hurmaava persoona! Hänen tsempillään saimme sysättyä tilasuunnitelman alkuun. Hetkeä myöhemmin tiimimme täydentyi, kun minuun otti yllättäen yhteyttä arkkitehtiopiskelija Heikki. Hänen avullaan pystyimme laatimaan ammattimaiset työkuvat, sillä kävi ilmi, että vuonna 1935 rakennetusta kiinteistöstä ei ollut enää tallella alkuperäisiä pohjapiirustuksia. Heikki on myös ennakkoluuloton visionääri, jonka kanssa on mielenkiintoista vaihtaa ajatuksia!
Jotain eteenpäin vievästä positiivisesta energiasta koko homman suhteen kertoo totisesti siis se, että tielleni tuntuu lennähtävän mitä uskomattomampia ihmisiä sekä tilanteita, joista voi saada itua tulevaan. Saamme olla erittäin kiitollisia. Meillä on nyt selkeä suunnitelma, josta on hyvä edetä toteutukseen.
Ison kuvan hahmottaminen ja suunnitelmien laatiminen vaatii tietenkin ”hyvän boogien” lisäksi asioiden tarkastelua myös tietoisesti. Virikkeitä, pysähtymistä, esimerkkejä, testejä, haasteita, ratkaisuja, soveltamista, yhdistelemistä, erottelemista… Stimulaatiota voi hakea erilaisten asioiden ääreltä; vaikkapa luonnosta, kulttuuritapahtumista tai matkoilta.
Minä lähdin Mikon kanssa inspiraatioreissulle Marokkoon ja Espanjaan, joissa riitti ihasteltavaa paikallisten taitajien kättenjäljissä. Ja intuition johdattelemana saimme tottakai jälleen kokea myös mielenkiintoisia kohtaamisia… Innolla odotan, mitä kevät tuokaan tullessaan!
Tehdassaaren Osuuskunnan uusien jäsenten hakuaika umpeutui 31.3. Tämän kirjoituksen siivittämänä toivotan kaikki hakemuksensa jättäneet tervetulleiksi yhteiselle seikkailulle! Muistetaan nauttia matkasta, vaikka määränpää ei olisikaan vielä täysin selkeän kirkas! <3
